Vaikka teatterin tekeminen ammatikseen tuntui Kittilässä kovin kaukaiselta ajatukselta, siitä tuli kuitenkin Teemun ammatti. Kotipaikkakunnalla järjestettiin nuorisolle hyviä harrastusmahdollisuuksia, urheilun lisäksi myös harrastajateatterin piirissä. Lukiossa se sitten nappasi lopullisesti ja matka Lahden Kansanopiston kautta Teatterikorkeakouluun oli alkanut. Siinä vaiheessa ei muita konkreettisia varasuunnitelmia uran varalle enää ollutkaan.
Teatterikorkeakoulun aikaa vv. 1999-2003 Teemu muistelee hyvänä aikana. Vuosi Lahden Kansanopiston Teatterilinjalla oli antanut hyvän alun ja idean siitä, millaista opiskelu Helsingissä ja taidekorkeakoulussa saattaisi olla. ”Oli joku aavistus siitä, mitä se voisi olla; enhän ollut sitä tehnyt päivittäin enkä ollut ollut asian äärellä. Askel siihen suuntaan oli Lahden ansiosta helpompi ottaa.”
Työharjoittelun Teemu suoritti Kuopion kaupunginteatterissa, jossa tuli silloin ensi-iltaan ” Jessika – vapaana syntynyt” Leea Klemolan ohjaamana. Hauska yhteensattuma on nyt nähdä jatko-osa täällä, vaikka Teemu ei itse siinä näytelmässä tällä kertaa esiinnykään. ”Koulun jälkeen mietin, että haluan nähdä muitakin ammattiteattereita, siinä vaiheessa ei Helsinkiin freelancerina jääminen kiinnostanut.”
Seinäjoki kutsui Mikko Roihan hahmossa, joten sinne sitten kahdeksi vuodeksi.
Se oli hyvä vaihe ammatillisen kehittymisen kannalta, koska Seinäjoella pääsi tekemään paljon töitä ja hyviä rooleja. Sai käsityksen millaista on olla kiinnitettynä näyttelijänä.
Olemassa oleva ajatus kokeilla Helsinkiä ja freelancerin työtapaa syntyi Seinäjoen vuosina. Niin Teemu perheineen päätti lähteä Helsinkiin, jossa freelancerina kuluikin kahdeksan ja puoli vuotta. Jakso osoittautui onnelliseksi sen suhteen, että sai tehdä mitä oli lähtenyt hakemaan. ”Pääsin tekemään elokuva, tv- ja teatteritöitä, kokeilemaan erilaisia työtapoja, olemaan osa erilaisia työyhteisöjä ja laajentamaan omaa osaamistani. Kun Pyökäri pyysi töihin Lahden kaupunginteatteriin tuntui, että olisi kiinnostavaa palata kiinnitykselle freelance- vuosien jälkeen ja vielä työpaikkaan, joka oli minulle jo tuttu”. Teemun ohjenuorana työn kannalta voisi olla kaikkea monipuolisesti. ”11 vuotta on kulunut valmistumisesta ja siihen aikaan on mahtunut monenlaisia töitä ja työpaikkoja, olen saanut perspektiiviä ammatin eri puoliin; hyvä tilanne nyt asettua Lahteen.”
”Pikku Vampyyrilla aloitettiin ja sitä seurasi Salainen puutarha. Teatterissa on hyvä henki, olen viihtynyt tosi hyvin. On ammattitaitoista porukkaa ja hyvä tekemisen meininki! Tärkeää tietysti myös on se, että koko perhe on täällä ja puoliso samassa työpaikassa.”
Teemu haluaa perehtyä mahdollisimman avoimesti eri tyyleihin ja lajeihin edelleenkin, jaottelua ammatin eri lajien suhteen ei ole tapahtunut, eikä Teemu ole tuntenut tarvetta sellaiseen. ”Jokainen rooli on tärkeä ja hyvä, vaikka se kliseiseltä kuulostaakin. Pitää vaalia innostumista ja keskittymistä hetkeen. Prosessi sisältää ylä- ja alamäkiä. Lopputulos on monen tekijän summa ja se juuri tekee tästä ammatista mielenkiintoisen. Suuri hyöty on tietysti myös siitä, että puolison kanssa voidaan jakaa yhteinen iso intohimo teatterin tekemiseen. ”.
Vähäinen vapaa-aika on perheen yhteistä aikaa. Teemu on edelleen aktiivinen liikkuja ja monet joukkuelajit on koettu sekä kentällä että katsomossa. ”Pelicansin ja FC Lahden peleihin olisi tarkoitus ehtiä. Ne ovat osa kotiutumista tänne Lahteen.” Joukkuelajeilla on valtava merkitys, ovat osa identiteettiä. Kuten teatterissakin. Olla osana joukkuetta, ensemble on iso voimavara ja lähtökohta niin monessa.
