
Laura Huhtamaa on Lahden kaupunginteatterin toinen lahtelaista alkuperää oleva näyttelijä. Hän harrasti jo seitsenvuotiaana klassista balettia ja siirtyi kolmentoista ikäisenä diskotanssin puolelle Hot Club –tanssitalossa. Lukioaikana Lauralla ei ollut vielä mitään suunnitelmia tulevasta ammatistaan. Koulussa laajan matematiikan ja fysiikan linjalla opiskellutta Lauraa patistettiin opiskelemaan yliopistoon. Arkkitehdin tai juristin opinnot pyörivät hänen mielessään, mutta kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1993 hän lähti siltä istumalta tekemään Hot Club Dance co. ryhmässä show’ta Silja Linelle.
Keikka laivalla venyi yhdeksän kuukauden mittaiseksi. ”Siellä tein mielettömästi töitä ja kun olin vuoden tanssinut, tajusin, että minulla voisi olla mahdollisuus elättää itseni esiintyvänä taiteilijana. Pääsin Lontooseen Laine Theater Art’s Collegeen, jossa vuoden verran opiskelin aamusta iltaan tanssia, laulua ja draamaa,” kertoo Laura ajautumisestaan yhä enemmän kohti teatteria. Hän esiintyi seitsemän vuotta Arena -teatterissa ja neljä vuotta UIT:ssa (Uusi Iloinen Teatteri). ”Siellä alkoivat myös ensimmäiset pienet puhe- ja lauluosuuteni ja ennen kaikkea minua patistettiin kehittämään itseäni. Istuin usein Arena- teatterin katsomossa seuraamassa vanhojen konkareiden harjoituksia, mistä sain kimmokkeen hankkimaan alalle lisäkoulutusta. Seppo Kolehmaiselta sain ensimmäiset näyttelijätyön tunnit.”
Ennen Lahteen tuloaan Laura Huhtamaa näytteli Imatran teatterissa parin vuoden ajan. Sieltä hänen tiensä vei Tampereen Työväen Teatteriin vuosiksi 2005-2007 ja pyörähtipä hän vielä Mikkelissä ja Kotkassa koreografin tehtävissä. Jossain välissä hän teki pyrähtelyjä myös televisioon ja yhteen Turhapuro-elokuvaankin. Sitten aikaisemmista yhteisistä projekteista tuttu Tiina Brännare kutsui Lauran tammikuussa 2007 Lahteen harjoittelemaan Catsia. ”Puolitoista vuotta olin mukana kissamusikaalissa ja sitten Maarit Pyökäri tarjosi kiinnitystä syksyllä 2008,” iloitsee Laura.
”Tanssijan taustan myötä ei aluksi ollut hetkeä, etten tiedostanut missä kukin ruumiinjäsen kulkee. Siitä piti oppia pois. Kädet ovat vieläkin ongelma,” paljastaa Laura (ja alleviivaa sanojaan käsillä!)
”Tunnen olevani täysillä Lahden kaupunginteatterin jäsen ja viihdyn hurjan hyvin Lahdessa. Olen usein ihmeissäni siitä, miten onnekas olen ollut. Olen yhdessä Suomen parhaista taloista ja minulla on hyviä rooleja ja paljon töitä. Taannoin havahduin tajuamaan, että olen käynyt lukion, olen siis vain ylioppilas, enkä ole koskaan ollut työttömänä!” sanoo Laura onnellisena.
”Kuhunkin rooliin astuessani ja sitä harjoitellessani yritän olla mahdollisimman auki ja välttää asioiden lukkoon lyömistä kotona, ennen kuin vastanäyttelijöiden impulssit ja oma näkemykseni kohtaavat. Ennen lavalle menoa on tärkeää lämmittää kroppa. Jokaisen näytelmän kohdalla on omat rutiininsa, esimerkiksi missä järjestyksessä puen, haen peruukin ja teen maskin.
Työasioista Laura irtautuu parhaiten metsän hiljaisuudessa ja kesämökillä puuhaillessa. Tosin kotona ei ole tarpeen pakoilla työasioita. ”Tapsan kanssa sparrataan toisiamme paljon, häneltä olen oppinut valtavasti”, kertoo Tapani Kalliomäen elämänkumppani Laura Huhtamaa.